Koskeeko saavutettavuusdirektiivi järjestöjä?
Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että käyttäjä pystyy käyttämään esimerkiksi verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia vaikka hänellä olisi erilaisia rajoitteita. Esimerkiksi sokea käyttäjä tarvitsee verkkosivustojen käyttöön selaimen lisäksi ruudunlukuohjelman, jonka avulla verkkosivuston teksti muunnetaan erillisellä ohjelmalla joko ääneksi tai pistekirjoitusnäytön avulla pistekirjoitukseksi. Verkkosivusto pitää toteuttaa teknisesti sekä sisällöltään niin, että nämä apuvälineet osaavat lukea verkkosivuston tekstiä ja kuvia.
Koskeeko saavutettavuusdirektiivi järjestöjä?
Saavutettavuusdirektiivi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019. Saavutettavuusdirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että kaikki (myös henkilöt joilla on rajotteita) pystyvät käyttämään julkisen sektorin elinten verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Laki on määrä saattaa voimaan vaiheittain parin seuraavan vuoden aikana.
Osa järjestöistä kuuluu saavutettavuusvaatimusten piiriin. Moni esimerkiksi STEAn avustusta saava järjestö nimittäin katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi edellä mainittujen kriteerien perusteella.
Aluehallintovirasto on saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Suomessa. Aluehallintoviraston ylläpitämällä verkkosivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi kirjoitetaan näin: “Järjestöt ovat lain määritelmän mukaisia oikeushenkilöitä, ne on yleensä perustettu yleisen edun tyydyttämiseksi eikä niillä ole kaupallista luonnetta. Jos järjestö saa viranomaiselta, kuten STEAlta tai ministeriöltä, avustusta toimintansa rahoittamiseksi vähintään puolet koko rahoituksesta, se katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Siten saavutettavuusvaatimukset koskevat tällaista järjestöä.”.
Eli jos yli puolet järjestön rahoituksesta koostuu julkisista tuista (STEA tai esim. ministeriön avustus) tai julkista rahaa saadaan tietyn verkkopalvelun tekemiseen, koskee uusi lakiesitys järjestöä.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Jos järjestönne suunnittelee esimerkiksi verkkosivuston uudistusta, tulisi uudistusta tehtäessä ottaa huomioon, että verkkosivusto täyttää eurooppalaisen EN 301 549 -standardin tekniset saavutettavuusvaatimukset. Nämä saavutettavuusvaatimukset perustuvat soveltuvin osin WCAG 2.1 -ohjeistukseen. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälinen tekninen ohjeistus siitä, kuinka saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa. Uusien verkkosivustojen tulisi siis täyttää WCAG 2.1 -ohjeistuksen A ja AA tason vaatimukset. Uusinta WCAG 2.1. -ohjeistusta ei ole vielä virallisesti käännetty suomeksi, mutta Kehitysvammaliitto on tehnyt epäviralliset suomennokset.
Lisäksi verkkosivuilla tulisi olla esillä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan mitkä sisällön osat eivät ole saavutettavia ja miten käyttäjä voi ottaa yhteyttä asiaan liittyen.
Me Muuksissa pyrimme toteuttamaan kaikki uudet verkkosivut teknisesti niin, että ne ovat saavutettavat mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä.
Jos ette ole uudistamassa verkkosivujanne, ettekä ole varmoja onko nykyiset verkkosivunne saavutettavat, voitte tarkistaa nykyisen verkkosivustonne saavutettavuuden. Alkuun pääsee automaattisilla tarkistustyökaluilla. Tarkistustyökalut ovat joko selaimeen asennettavia selainlaajennuksia tai erillisiä verkkopalveluja ja sovelluksia. Työkalut etsivät verkkosivuston HTML-koodista mahdolliset saavutettavuuden kannalta kriittiset virheet. Sen jälkeen verkkosivuston kehittäjä pystyy korjaamaan näitä teknisiä saavutettavuusongelmia. Usein jo näiden ongelmien korjaaminen tekee verkkosivustosta teknisesti saavutettavan apuvälineiden käyttäjille.
Laajempia saavutettavuustestauksia tekee Suomessakin useampi yritys. Tekijää valitessa kannattaa varmistaa millaisia menetelmiä ja testejä he käyttävät. Olisi suotavaa, että he käyttävät myös muita kuin automaattisia tarkistustyökaluja.
Tarvitsetteko apuja saavutettavuuden kanssa? Ota yhteyttä hannu@muuks.fi / 050 582 39 55 ja puhutaan lisää.
