Keitä digipalvelulaki koskee?
Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että käyttäjä pystyy käyttämään esimerkiksi verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia vaikka hänellä olisi erilaisia rajoitteita. Esimerkiksi sokea käyttäjä tarvitsee verkkosivustojen käyttöön selaimen lisäksi ruudunlukuohjelman, jonka avulla verkkosivuston teksti muunnetaan erillisellä ohjelmalla joko ääneksi tai pistekirjoitusnäytön avulla pistekirjoitukseksi. Verkkosivusto pitää toteuttaa teknisesti sekä sisällöltään niin, että nämä apuvälineet osaavat lukea verkkosivuston tekstiä ja kuvia.
Digipalvelulaki (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019. Digipalvelulain tarkoituksena on varmistaa, että kaikki (myös henkilöt joilla on rajotteita) pystyvät käyttämään verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Taustalla ovat Euroopan unionin saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivit.
Koskeeko digipalvelulaki verkkokauppoja?
Digipalvelulakiin on tehty muutoksia, jotka tuovat lain vaatimusten ja velvoitteiden piiriin uusia palveluja ja toimijoita. Lain soveltaminen uusiin palveluihin alkaa siirtymäajan jälkeen kesäkuussa 2025. Digipalvelulakia sovelletaan verkkokauppohin 28.6.2025 lähtien.
Digipalvelulain vaatimusten lisäksi verkkokaupassa on annettava tietoa myynnissä olevien tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jos kyseisistä tuotteista ja palveluista vastuussa oleva talouden toimija, esimerkiksi valmistaja tai maahantuoja, on toimittanut nämä tiedot.
Me tarjoamme laadukkaita ja saavutettavia WooCommerce-verkkokaupparatkaisuja.
Koskeeko digipalvelulaki järjestöjä?
Osa yksityistä ja kolmannen sektorin organisaatioista kuuluu digipalvelulain piiriin. Moni esimerkiksi STEAn avustusta saava järjestö nimittäin katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi edellä mainittujen kriteerien perusteella.
Aluehallintovirasto on saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Suomessa. Aluehallintoviraston ylläpitämällä verkkosivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kirjoitetaan näin: ”Järjestöt ovat lain määritelmän mukaisia oikeushenkilöitä, ne on yleensä perustettu yleisen edun tyydyttämiseksi eikä niillä ole kaupallista luonnetta. Jos järjestö saa viranomaiselta, kuten STEAlta tai ministeriöltä, avustusta toimintansa rahoittamiseksi vähintään puolet koko rahoituksesta, se katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Siten saavutettavuusvaatimukset koskevat tällaista järjestöä.”.
Eli jos yli puolet järjestön rahoituksesta koostuu julkisista tuista (STEA tai esim. ministeriön avustus) tai julkista rahaa saadaan tietyn verkkopalvelun tekemiseen, koskee uusi lakiesitys järjestöä.
Digipalvelulain vaatimukset – mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Verkkosivuston tulisi täyttää eurooppalaisen EN 301 549 -standardin tekniset saavutettavuusvaatimukset. Nämä saavutettavuusvaatimukset perustuvat soveltuvin osin WCAG (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -ohjeistukseen. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälinen tekninen ohjeistus siitä, kuinka saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa. Käytännössä verkkosivustojen tulee noudattaa WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteereitä. Uusimmasta WCAG 2.2. -ohjeistuksesta Kehitysvammaliitto on tehnyt papunet verkkosivustolle epäviralliset suomennokset (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lisäksi verkkosivuilla tulisi olla esillä saavutettavuusseloste, joka kertoo käyttäjille kuinka saavutettava palvelu on ja jossa kerrotaan mitkä osat verkkosivustosta eivät ole saavutettavia. Käyttäjillä pitää olla mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuudesta eli verkkosivuilla pitää olla oma kanava saavutettavuuteen liittyvälle palautteelle.
Me Muuksissa pyrimme toteuttamaan kaikki verkkosivut teknisesti niin, että ne ovat saavutettavia mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä.
Jos ette ole uudistamassa verkkosivujanne, ettekä ole varmoja onko nykyiset verkkosivunne saavutettavat, voitte tarkistaa nykyisen verkkosivustonne saavutettavuuden. Alkuun pääsee automaattisilla tarkistustyökaluilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tarkistustyökalut ovat joko selaimeen asennettavia selainlaajennuksia tai erillisiä verkkopalveluja ja sovelluksia. Työkalut etsivät verkkosivuston HTML-koodista mahdolliset saavutettavuuden kannalta kriittiset virheet. Sen jälkeen verkkosivuston kehittäjä pystyy korjaamaan näitä teknisiä saavutettavuusongelmia. Usein jo näiden ongelmien korjaaminen tekee verkkosivustosta teknisesti saavutettavan apuvälineiden käyttäjille.
Laajempia saavutettavuustestauksia tekee Suomessakin useampi yritys. Tekijää valitessa kannattaa varmistaa millaisia menetelmiä ja testejä he käyttävät. Olisi suotavaa, että he käyttävät myös muita kuin automaattisia tarkistustyökaluja.
Tarvitsetteko apuja saavutettavuuden kanssa? Ota yhteyttä hannu@muuks.fi / 050 582 39 55 ja puhutaan lisää.
